Seppo Palminen

Seppo Palminen lukee maailmaa iloisen väristen silmälasien läpi. Hän nauttii kaikesta mitä tekee – siis myös kaikesta, minkä kirjoittaa. Hän on kirjoittanut kaksi golfaiheista kirjaa: Buddha pelaa golfia ja Lisää Buddhaa peliin. Molemmat ovat myyntimenestyksiä.

Valoa yöhön

AINA SILLOIN TÄLLÖIN tapaan lukijoitani, jotka puoliääneen, melkein kuiskaten kysyvät, voisinko valottaa hieman lisää tuota dorkan määritelmää. Että kun kuvittelevat olevansa ainakin hieman dorkia, mutta eivät ole ihan varmoja. Mitä eroa on hullulla ja dorkalla? Mitä eroa on oudolla ja dorkalla? Mitä eroa on kusipäällä ja dorkalla?

No siinähän se vastaus melkein tulikin. Ei tarvitse olla kusipää täyttääkseen dorkan vaatimukset, mutta outo hulluus kyllä kuuluu dorkan tehdasasetuksiin.

Dorkahan on stadin slangia, itse asiassa hellyttelysana. Kauneinta, mitä stadilainen voi sanoa rakkautensa kohteelle, on pehmeästi lausuttu ”dorka”. Koska slangi on puhekieltä, kirjoitettuna sana ei välttämättä avaudu. Sitä kun käytetään myös aggressiivisissa yhteyksissä: ”Stiggaa ny dorka toi monttu boseen tai mä skneppaan sut klänään!”

JOS HALUAT PÄÄSTÄ dorkan kirjoihin pikaisesti, joulun alus on ylivoimainen ajankohta. Ystäväni Pekka Hämäläinen (mies joka toi positiivisen ajattelun Suomeen) ja minä olemme kumpikin tahoillamme kehittäneet samanlaisen keskittymisharjoituksen. Mene ruuhkaiseen tavarataloon, Stockmannille tai johonkin, istuudu sisääntulon tai hissien viereisille mummopenkeille ja ripusta levollinen hymy kasvoillesi.

Siinä sitten keskityt katselemaan joulurauhan etsijöitä. Jo pari ensimmäistä minuuttia paljastavat, ettei juhlan odotteluun kuulu mitään mielenrauhaan viittaavaa. Ihmiset ryntäilevät ja tuuppivat toisiaan. Kaikilla on kiire. Kiinnitä huomiosi heidän ilmeisiinsä. He eivät ole vain vakavia, he tiuskivat ja murjottavat. Tutut ja tuntemattomat. Leikilläsi voit laskea, montako onnelliselta näyttävää ihmistä pystyt bongaamaan. Ei, et tarvitse muistiinpanovälineitä. Viisi sormea riittää kolmeksi tunniksi.

No mutta, tämähän on vuoden pimein viikko. Me raukat täällä Euroopan ullakolla. Synkkä sijaintimme ei voi olla näkymättä suomalaisten kasvoilta. Miksei voi? Kaikki nuo ihmiset, plus yksi jos satut vilkaisemaan peiliin, ovat etuoikeutettuja. Samalla tapaa etuoikeutettuja kuin golfin pelaajat. Eikö se voisi näkyä meidän kasvoiltamme?

SUOSITTELEN TÄTÄ BUDDHAMAISTA  jouluharjoitusta. Valaistut varmemmin ja vahvemmin kuin Siddhartha meditoidessaan boddhipuun alla reilut viisisataa vuotta ennen vapahtajan varpajaisia. Puoli tuntia – pelastaa päiväsi. Tunti – ja olet kuin uusi ihminen. Bonuksena tulee arvokkain: kaveripiirisi julistama, lähtemättömäksi tatuoitu dorkan maine. Tavataan mummopenkillä!

Seppo Palminen

Blogisti on kirjoittanut kaksi golfaiheista kirjaa: Buddha pelaa golfia ja Lisää Buddhaa peliin.

Kaikki Palmisen blogit löytyvät blogiarkistosta.